2. syys, 2020

Runo

Elämä on,
paisteessa ja myrskyssä minua kantanut.
Sen tyyneydessä paljon myös antanut.
Nyt on loppu käsillä, näillä lammen vesillä.
Periksi täytyy antaa, kun en voi muuta.
Aikaa on kenties,
katsella vaikka tuota kaunista kuuta.

Muistot kivat minua lohduttaa,
niistä kiitos Teille.
Kiva kun tulitte meille!

Jaana Immonen